Pään & leuan alueen kiputilat sekä huimaus
Päänsärky, huimaus ja purentalihasten ongelmat ovat hyvin yleisiä vaivoja, joista suurin osa kärsii elämänsä aikana.
Syy päänsärylle voi olla jumissa olevat lihakset niskan ja pään alueella, silmät, poskiontelot, leukanivelen toimintahäiriöt, purentalihasten ongelmat, aivotärähdyksen jälkitilat tai jokin neurologinen sairaus. Huimaukselle altistavia tekijöitä ovat niskan retkahdusvammat, jäykkyydet ja toimintahäiriöt, sisäkorvan ongelmat kuten hyvälaatuinen asentohuimaus (BPPV) sekä lievien aivovammojen jälkitilat.
Etkö ole saanut vielä diagnoosia vaivaasi?
Varaa aika ensikäynnille, niin selvitetään yhdessä oireidesi syntyperä!
Jännityspäänsärky
Yleisin muoto päänsärylle on jännityspäänsärky. Tarkkoja syitä jännityspäänsärylle ei tiedetä, mutta niska- ja hartia-alueen jumeilla ja jännitystiloilla sekä kasvaneella henkisellä rasituksella ja stressillä on todennäköisesti iso rooli. Yleisimmin jännityspäänsärky esiintyy vannemaisena tai pantamaisena särkynä ohimoilla, päälaella tai takaraivon alueella. Särky voi olla yksipuoleista tai molemminpuolista ja saattaa kasvaa voimakkuudeltaan iltaa kohden.
Oireet
- Vanne- tai pantamainen päänsärky, joka voi esiintyä ohimoilla, päälaella tai takaraivon alueella
- Yksi- tai molemminpuoleinen kipu
- Iltaa kohden lisääntyvä särky
- Niskakipu
- Huimaus
Hoito
Jännityspäänsäryn hoidon on hyvä olla yksilöllisesti suunniteltua, jotta laukaisevat tekijät voidaan minimoida. Manuaaliterapialla voidaan helpottaa pään, niskan ja hartiaseudun lihasjännityksiä ja täten helpottaa myös niskan liikerajoituksia ja päänsärkyä. Liikunnan lisäämisellä yksilölle sopivalla tavalla on myös tärkeä rooli. Leukanivelen toiminnan tarkistaminen sekä purentalihasten mahdollisten jännitystilojen hoitaminen saattaa myös huomattavasti helpottaa vaivaa. Tarvittaessa jännityspäänsärkyyn käytetään lääkehoitoa.
Jyväskylässä jännityspäänsärkyyn ovat erikoistuneet kiropraktikko Tuomo Pieti, naprapaatti Lauri Koho sekä osteopaatti Sara Vuoristo.
Migreeni
Migreeni on aikuisiän yleisin neurologinen sairaus. Migreeni aiheuttaa päänsärkykohtauksia, joita esiintyy yhdellä kymmenestä, naisilla kolme kertaa useammin kuin miehillä. Laukaisevia tekijöitä migreenille saattaa olla valoon, stressiin, uneen, silmiin tai fyysiseen rasitukseen ja kehon toimintahäiriöihin liittyvät tekijät. Yleisesti migreeni jaetaan auralliseen tai aurattomaan migreeniin.
Oireet
- Usein toispuoleinen sykkivä päänsärky
- Valoherkkyys
- Pahoinvointi ja oksentelu
Hoito
Migreenin voi diagnosoida lääkäri ja usein hoito keskittyykin lääkehoitoon. Tämän lisäksi migreeniä voidaan hoitaa myös muilla keinoilla, kuten terapeuttisella harjoittelulla ja manuaalisella terapialla, jossa varmistetaan, että leuan sekä niska- ja hartia-alueen lihakset ja nivelet toimivat normaalisti. Näyttöä on olemassa, että manuaalinen terapia yhdistettynä harjoitteluun saattaa olla paikoitellen yhtä tehokasta kuin jotkut lääkehoidot. Tämä on yksilöllistä, ja on vielä määrittelemättä, mihin tarkempaan migreenityyppiin manuaaliterapia toimii parhaiten.
Jyväskylässä migreenin hoitoon ovat erikoistuneet kiropraktikko Tuomo Pieti, naprapaatti Lauri Koho sekä osteopaatti Sara Vuoristo.
Niskaperäinen päänsärky
Niskaperäinen päänsärky on melko yleinen vaiva, jonka syyt liittyvät usein kolmeen ylimpään niskanikamaan ja tämän alueen jäykkyyksiin sekä toimintahäiriöihin. Niskaperäinen päänsärky saattaa säteillä kipua ohimoille, takaraivolle tai jopa silmän alueelle ja täten saattaa olla haastavaa erottaa niskaperäistä päänsärkyä jännityspäänsärystä sekä migreenistä. Kuitenkin hyvin hoidettu erotusdiagnostiikka, niskan liikkuvuuden rajoittuneisuus sekä niskakipu saattavat auttaa näiden erottelussa.
Oireet
- Päänsärky ohimoilla, takaraivolla tai silmän alueella
- Kipu samanpuoleisessa hartiassa tai kädessä
- Niskan rajoittunut liikerata
Niskan liikkumattomuus tai liike saattaa olla provokatiivisena tekijänä päänsärylle. Myös vastaanotolla tapahtuva palpaatio saattaa provosoida päänsärkyä ja helpottaa ”syyn” löytämistä. Kuitenkin täytyy muistaa, että ihminen on biopsykososiaalinen kokonaisuus ja yleinen fyysinen sekä henkinen kuormitus voivat luoda vastaavia päänsärkyjä.
Niskaperäistä päänsärkyä voi hoitaa lääkehoidolla, mutta myös manuaaliterapialla ja liikunnalla.
Jyväskylässä niskaperäiseen päänsärkyyn ovat erikoistuneet kiropraktikko Tuomo Pieti, naprapaatti Lauri Koho, koulutetut hierojat Kemal Könec ja Olli Hakkarainen sekä osteopaatti Sara Vuoristo.
Purentalihasten ongelmat eli TMD
TMD lyhenne muodostuu sanoista Temporomandibular Disorder ja se on yleisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäiriöille. TMD:n hoidon tarvetta esiintyy arvioiden mukaan 7-9%:lla suomalaisista. Hoidon ennuste on yleensä hyvä.
Tavallisimpia oireita leukanivelen toimintahäiriölle:
- Leukaniveläänet
- Leukanivelten tai puremalihasten kipu
- Suun rajoittunut avautuminen
- Alaleuan liikehäiriöt, esim. leuan sivuliike suuta avatessa ja/tai sulkiessa
- Päänsärky
- Kasvokipu
- Korvakipu
- Kipuja voi esiintyä myös kielessä, ikenissä ja hampaissa
- Kurkun kiristyksen tunnetta, palan tunnetta kurkussa, äänen tuoton ongelmia, lihassärkyä niskoissa ja hartioissa
- Kipu voi säteillä myös silmien taakse, leukoihin, ohimoille ja toisinaan yläraajaan saakka
Lisää purentalihasten hoidosta voit lukea täältä: Purentalihasten hieronta
Jyväskylässä TMD-ongelmiin ovat kouluttautuneet kiropraktikko Tuomo Pieti ja naprapaatti Lauri Koho, sekä osteopaatti Sara Vuoristo. Lisäksi purentalihasten hierontaa taitavat EAT-koulutetut urheiluhierojamme Olli Hakkarainen ja Kemal Könec.
Huimaus
Huimaus on yleinen oire, joka voi johtua mm. sisäkorvan tai pikkuaivojen häiriöistä, mutta myös jumissa olevista niska- ja hartiaseudun lihaksista, päänsärystä tai aivovamman jälkitilasta.
Sisäkorvan häiriöitä, jotka voivat aiheuttaa huimausta, ovat mm. hyvälaatuinen asentohuimaus, menierentauti sekä vestibulaarineuroniitti. Muita neurologisia syitä huimaukselle on aivojen ja sisäkorvan puolesta useita. Ei ole tuki- ja liikuntaelin ammattilaisten työ diagnosoida neurologisia sairauksia, mutta monelle on opetettu millaisten oireiden kanssa asiakas lähetetään välittömästi eteenpäin.
Muita syitä huimaukselle saattaa olla myös stressi, verenpaineen vaihtelut tai vaikka aivotärähdys.
Huimauksen syitä voidaan yrittää selvittää kattavalla historian ottamisella, sekä erilaisilla provokatiivisilla testeillä. Useimmiten huimauksen luonne ei ole vakava.
Jyväskylässä huimaukseen ovat erikoistuneet kiropraktikko Tuomo Pieti ja naprapaatti Lauri Koho.
Hyvälaatuinen asentohuimaus eli BPPV
Hyvälaatuisessa asentohuimauksessa on kyse sisäkorvan kaarikäytävien toimintahäiriöstä, jossa kaarikäytävissä liikkuvassa nesteessä olevat kiteet eivät liiku sieltä missä niiden kuuluisi. Tämä johtaa usein pyörivän huimauksen tunteeseen, jota saattaa esiintyä nukkuessa, kylkeä ja päätä kääntäessä tai ylös noustessa. Pahoissa tapauksissa huimaus on niin voimakas, että se aiheuttaa pahoinvointia. Sikäli, kun näiden oireiden kanssa tulee jotain muita neurologisia oireita kuten näköhäiriöitä, otathan yhteyttä lääkäriin.
KiHy Klinikalla sisäkorvan toimintaa testataan erilaisin testiliikkein, joiden avulla voidaan päätellä tarkasti, missä kaarikäytävässä ongelma on. Kun ongelman lokaatio on löydetty, voidaan sitä varten kohdistaa tehtävät liikkeet, jotka muuttavat sisäkorvan toimintaa ja helpottavat huimausta.
Muuta hoitoa BPPV:n ei juuri ole ja siksi onkin tärkeää, että voidaan määritellä tarkasti mitkä harjoitteet yksilön tulee tehdä huimauksen helpottamiseksi.
Jyväskylässä asentohuimauksen hoitoon ovat erikoistuneet kiropraktikko Tuomo Pieti ja naprapaatti Lauri Koho.
Tämän palvelun asiantuntijat
Ei ainoastaan kivuton, vaan myös hyvinvoiva ihminen
Pyrimme aina tarjoamaan mahdollisimman nopeaa, kustannustehokasta ja viimeisimpiin tutkimustuloksiin perustuvaa hoitoa.






