Olkapään oireet

---

Kiertäjäkalvosinoireyhtymä on yleinen nimitys jännekalvorakenteiden aiheuttamille kiputiloille, jotka yleistyvät useimmiten iän mukana. Lihakset (supraspinatus, infraspinatus, subscapularis ja teres minor), jotka muodostavat jännekalvorakenteen olkapään yläosaan, ovat vastuussa olkapään liikuttamisesta, stabiloinnista sekä tukemisesta. Useimmiten nämä rakenteet ärtyvät joko kasvaneen akuutin tai kroonisen rasituksen myötä. Myös traumaattiset vammat aiheuttavat usein vaurioita olkapään alueen jänteisiin (traumaattinen jännerepeämä).

Kiertäjäkalvosinoireyhtymä on hyvin yleinen vaiva, joka alkaa oireilemaan enemmissä määrin ikääntyessä. Usein kiertäjäkalvosimen ongelmien kanssa löydetään kuvantaessa fyysisiä muutoksia jänteissä. Näitä ovat mm. jänteen paksuuntuminen, oheneminen, kalkkeutuminen tai osittainen / kokonainen repeämä. Tyypillistä on myös, että olkapään bursat eli limapussit ärtyvät samoista rasitustekijöistä. On kuitenkin huomautettavaa, että vastaavia löydöksiä löytyy myös oireettomilta ihmisiltä, ja tästä syystä fyysisten tekijöiden lisäksi meidän on huomioitava myös ihmisen psykososiaaliset tekijät kivun ymmärtämiseksi.

Akuuteissa tapauksissa kyseessä on usein tilanne, jossa ihminen huomaa olkapäähänsä kohdistuneen joko osuman tai esim. heittotilanteessa välittömän äkillisen terävän kivun sekä liikelaajuuden heikkoutta tai puutetta, ja tämän myötä käden käyttämisestä tulee vaikeaa.

Kroonisissa tapauksissa kipu saattaa olla hyvin vaihtelevaa. Toisilla tämä on melko oireetonta, kun toisilla jo paidan pukeminen ja kyljellään nukkuminen ei meinaa onnistua. On myös yleistä, että vaiva on spesifiä liittyen tiettyyn liikkeeseen, kuten syöttöön tenniksessä, heittoon frisbeegolfissa tai sähkötyöntekijän ylöskurottamiseen.

Kipu esiintyy usein tarkasti olkapään ulkosivuilla tai yläosassa. Kipu liikkeessä saattaa olla vihlovaa ja terävää, kun taas levossa enemmän jomottavaa särkyä. Yleisesti voiman heikkenemistä esiintyy, varsinkin jos liike aiheuttaa kipua.

Kiertäjäkalvosinoireyhtymän hoito on usein terapeuttista harjoittelua. Manuaalisesta käsittelystä saattaa joskus olla apua kipuun, mutta kuntouttava treeni on useimmiten oikea lähestymistapa. Harjoittelussa tulisi ottaa huomioon, että se on myös tarpeeksi rasittavaa yksilölle, jotta kehossa saadaan adaptiivisia vaikutuksia.

---

On yksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen mysteereistä, sillä tarkkaa syytä jäätyneen olkapään synnylle ei tiedetä. Kuitenkin tiedämme, että vaivassa esiintyy nivelkapselin paksuuntumista ja kiristymistä ja liikelaajuuksien pienenemistä. Olkapään liikuttamisesta tulee kipeää, ja sen liikuttaminen ei onnistu edes toisella kädellä tai terapeutin toimesta. Arjessa saattaa esiintyä kipua mm. rintaliivien kiinnilaitossa, hiusten harjauksessa tai turvavyön kurottamisessa. Toki vastaavia oireita voi esiintyä myös kiertäjäkalvosinoireyhtymässä, mutta jäätyneessä olkapäässä oireiden kesto on usein todella pitkä.

Yleisesti tiedämme jäätyneen olkapään käyvän läpi kolme eri vaihetta:

• Tulehdus- ja jäätymisvaihe: asteittain paheneva progressiivinen kipu, jonka myötä alkaa myös liikerajoitus. Tämä vaihe voi kestää kuukausista melkein vuoteen
• Jäykkyysvaihe: kipu heikkenee tai häviää, mutta jäykkyys jää. Tätä voi kestää kuukausista vuoteen
• Paranemisvaihe: tässä oireet helpottavat pikkuhiljaa. Tämä voi kestää kuukausista useisiin vuosiin

Vaiva on hieman yleisempi naisilla kuin miehillä ja esiintyy usein keski-iässä.

Hoidon kanssa pyritään pitämään käden liikeradat mahdollisimman hyvinä läpi vaivan, jotta elämänlaatu ei kärsi liikaa.

---

Olkanivelen instabiliteetti on vaiva, jossa olkanivelessä tapahtuu hallitsematonta liikettä, joka saattaa johtaa lieviin ja nopeisiin sijoiltaanmenoihin. Useimmiten nämä ovat nopeita, ja olkaluu hakeutuu nopeasti takaisin paikalleen, vaikkakin pahemmissa tapauksissa luu saattaa jäädä jumiin nivelkuopan ulkopuolelle. Paikaltaan lähtö saattaa joissain tapauksissa vaurioittaa nivelen rustoreunusta (labrumia), nivelrustoa tai kiertäjäkalvosimen jänteitä. Tunnetuin ruston vaurio instabiliteetin kanssa on niin kutsuttu SLAP-repeämä.

Instabiliteettiä esiintyy niin traumaattisena kuin ei-traumaattisena. Traumaattisissa tapauksissa on usein tapahtunut törmäys tai kaatuminen, joka helpottaa diagnoosin tekemistä.

Ei-traumaattiset tapaukset ovat kuitenkin yleisempiä ja saattavat oireilla vastaavasti:

• Raju kipu
• Kyvyttömyys liikuttaa kättä tai tunne, että se on jumissa
• Tunne, että olkapää liikkuu liikaa
• Vaikeuksia nostaa kättä ylös pään päälle (heikkoutta)

Konservatiivinen hoito perustuu hyvin pitkälti olkapään toiminnan vakauttamiseen ja epästabiilisten liikkeiden kontrolloituun hallintaan. Joskus leikkaushoito on välttämätöntä, jos vaivan luonne on niin häiritsevä, että elämänlaatu laskee tai käden käyttäminen menee todella vaikeaksi.

---

Yleisimpiä traumaperäisiä vaivoja, joita hoidamme, ovat mm. sijoiltaanmenojen liitännäisvammat kuten Bankartin leesio, SLAP ja AC-nivelen sijoiltaanmenot sekä leikkauksen jälkeiset kuntoutukset.

Näiden lisäksi työskentelemme reumaperäisten vaivojen kanssa, jotta voimme auttaa ihmisiä pitämään yllä ja kehittämään heidän olkapäänsä liikettä.